gamify.fi

KategoriaPelin teoria

Ulkoisen motivaation variaatiot

Ulkoisessa motivaatiossa on usein kyse siitä, että ihminen ei pysty toiminnallaan suoraan saavuttamaan sitä, mitä hän tavoittelee. Hän joutuu etsimään välineitä, joiden avulla tyydyttää tarpeensa. Tällöin puhutaan ulkoisesta motivaatiosta. Esimerkiksi jokin ihmisryhmä voi olla tällainen väline. Ryhmä voi esimerkiksi tyydyttää ihmisen yhteyden tarvetta. Ihmisen psykologinen yhteyden tarve antaa motivaation pysyä ryhmässä, mutta samanaikaisesti hän voi joutua tukahduttamaan jonkin toisen tarpeen. Ryhmä tai muut olosuhteet luovat ulkoiset motivaatiot ihmiselle, joiden mukaan ihminen toimii. Tarpeiden kannalta rajoittunut tai säädelty ympäristö tekee ulkoisista motivaatioista keskeisemmän motivaation lähteen kuin sisäisestä motivaatiosta. Tämä vähentää erityisesti autonomian tarpeen tyydytystä. Edward...

Pelitoiminta, osa 2: illuusio ja esittäminen

Edellisessä pelitoimintaa käsittelevässä kirjoituksessani käsittelin sitä, kuinka ihminen ryhtyy pelaamaan. Hän ei havaitse evoluution tarkoitusta pelille, vaan hän pelaa, koska saa siitä nautintoa. Pelaaja toimii illuusiossa. Asioiden merkitykset ovat erilaisia kuin arkitodellisuudessa. Hän uppoutuu illuusioon niin, että arkitodellisuus ei ole pelissä merkityksellistä. Pelitoiminta on toimintaa illuusiossa. Erityisen kiinnostavia ovat sellaiset teot tai toiminta, joilla pelaaja liittyy illuusioon tai poistuu siitä. Niissä tilanteissa ihminen kykenee päättämään uppoutuuko hän toiseen todellisuuteen vai ei.[1] Hän osallistuu siihen toimimalla tai olemalla toimimatta siten, mikä on illuusion osallistumiselle relevanttia. Hän voi istua elokuvateatterissa hiljaa tai juosta ympäri juoksurataa. Pelaamisen keskeinen...

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio

Ihminen on kasvusuuntautunut organismi, kuten kaikki elämä maapallolla. Ihminen kehittyy luontaisesti silloin, jos hänen fysiologiset ja psykologiset tarpeet täyttyvät. Esimerkiksi puun elämä ja kasvu on samankaltaista. Jos saatavilla on riittävästi ravinteita, vettä ja valoa, puu selviytyy eikä kuihdu. Mutta jos puulla on näitä enemmän kuin tarpeeksi, se kasvaa. Samoin on ihmisellä. Ihminen on kyllä sisäisesti motivoitunut tyydyttämään tarpeensa, mutta siinä kyse on selviytymisestä. Ihmisen kohdalla kun puhutaan sisäisestä motivaatiosta, viitataan toimintaan, joka on itsessään kiinnostavaa, ja joka puolestaan johtaa psyykkiseen kasvuun. Silloin hänen tarpeensa on kuitenkin vähintään tulleet täyttyneeksi. Sisäisestä motivaatiosta kumpuava toiminta on tyypillisesti optimaalisen haastavaa – ihmisen...

Pelillistämisen tasot

Tässä blogissa käsittelen pelillistämisen syvyyttä ja tasoja. Pelillistäminen on monimutkainen käsite, kuten myös peli ja pelaaminen. Kirjoitin tästä Mitä on pelillistäminen? -kirjoituksessani. Pelillistäminen ei ole asia, jota on tai ei ole. Sitä voi olla paljon tai vähän. Se voi ilmetä monilla eri tavoilla. Pelillistämiseen liittyy ominaisuuksia ja suunnittelua, mutta sen päämäärä on saada aikaan tietty kokemus osallistujassa. Pelillistämisestä blogaava Andrzej Marczewskin on tehnyt hyvän taulukon pelillistävästä suunnittelusta. Käsittelen nyt tässä esimerkein, mitä nämä Marczewskin määritelmät käytännössä tarkoittavat. Pelillisesssä suunnitellussa matkitaan pelien estetiikkaa, suunnittelua ja grafiikkaa, kun luodaan käyttöliittymää. Tällaista toteutetaan esimerkiksi mainosten ja...

Pelitoiminta, osa 1

Jokainen varmaan muistaa joitain lapsuutensa leikkejä. Yksi yleisimmistä on leikkiä piilosta tai jotain sen variaatiota. Muistan lapsena leikimme ‘valotusta’. Se tapahtui syksyllä taskulamppujen valossa. Pyrkimys oli kätkeytyä rajatulla alueella etsijältä tai etsijöiltä joko menemällä piiloon tai pysymällä pois vain etsijän lampun ulottuvilta. Muistan sen jännityksen, joka pimeydessä odottaminen tuotti. Valokeila liikkui siellä täällä. Milloin se tulisi meidän suuntaan? Pelillä, kuten lapsuuteni aikaisessa valotuksessa, on olemassa syy, miksi pelataan. Ihminen pyrkii saavuttamaan jotain leikillä tai pelitoiminnalla. Pyrkimyksillä ei ole tekemistä sen kanssa, miksi se on hyödyllistä ihmislajille. Evoluution päämäärät eivät ilmene ihmisen mielelle sellaisina, kuin niitä voidaan käsitellä...

Pelaajan fysiologiset ja psykologiset tarpeet

Ulkopuolisesta näkökulmasta leikki tai peli on olemassa vain ajassa ja paikassa, jotka rajautuvat arkitodellisuuden ulkopuolella. Pelitoimintaan on yleensä käytettävissä vain rajallinen aika tai sitä voidaan harjoittaa vain rajatussa paikassa. Kustannukset osallistujalle eivät saa olla arkielämän kannalta liian suuret. Vaikka konkreettiset rajat ovat aika ja paikka, rajojen taustalla ovat ihmisen fysiologiset ja psykologiset tarpeet. Rajojen tarkoitus on pitää ihmisen tärkeimmät tarpeet ensisijaisena ja leikkiminen tai pelaaminen vasta toissijaisena. Äärimmäisessä tapauksessa rajat saattavat kadota, ihminen uppoutua pelimaailmaan ja hän voi lakata huolehtimasta tarpeistaan. Silloin pelin merkitykset ovat korvanneet arkitodellisuuden merkitykset. Rajat (sekä myös säännöt) vastaavat kysymyksiin, missä ja milloin...

Pelin ja leikin biologinen perusta

Tämä on blogini ensimmäinen kirjoitus. Blogissani tarkoitukseni on käsitellä erityisesti pelillistämistä (eng. gamification), mutta käsittelen myös peleihin ja leikkeihin liityviä ilmiöitä ja tarkastelen maailmaa pelilasien kautta. Maailma on täynä peliä ja leikkiä. Oikeastaan kaikki mitä kivikaudesta tähän päivään on kehitetty pohjautuu leikkiin. Tässä ensimmäisessä blogitekstissäni käsittelen leikin ja pelin biologista luonnetta. Leikkiminen on osa ihmisen käyttäytymistä. Se on myös olennainen osa monien eläinten toimintaa. Se on erityisen yleistä nisäkkäiden keskuudessa, mutta sitä esiintyy myös muiden eläinkunnan edustajien kesken.  Evoluution näkökulmasta leikin tarkoituksena on mahdollistaa eläimen sopeutumisen jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin.  Eräiden tutkimustulosten mukaan eniten...