gamify.fi

Pelillistämistä Nokialla

Pahoittelen, että edellisestä postauksesta on jo aikaa jo yli 1,5 vuotta. Aloitin vuoden 2015 keväällä Nokialla pelillistämisen ammattilaisena ja luonnollisesti se on pitänyt minut kiireisenä. Nyt on kuitenkin hyvä hetki palata jälleen blogin pariin monessakin mielessä. Ensinnäkin blogaamiselle näyttäisi olevan nyt aikaa, ja toiseksi, minulla on myös lisää käytännön kokemuksia siitä, kuinka pelillistämistä voidaan tehdä.

Aloitin työt Nokialla keväällä 2015. Pelillistäminen oli kyllä aiheena jo tuttu yrityksessä, mutta huomasin, että ihmiset kaipasivat koulutusta aiheesta. Olen vetänyt nyt kolmiosaisen kurssin toistakymmentä kertaa ja lyhyempiä sessioita etäkoulutuksena useita kertoja.

Ihmiset voidaan jakaa kolmeen luokkaan, mitä he ajattelevat pelillistämisestä 1) pelailua ja leikkiä, 2) ihmeellinen väline jolla saa työntekijät tekemään ilmaiseksi ylitöitä, ja 3) haastava mutta tehokas metodi, jos sitä käytetään oikein. Tosiaan, usein ihmisillä on tapana nähdä pelillistäminen jonkinlaisena taikatemppuna. Kursseillani ihmiset usein kulkevat tuon järjestyksessä. Ensiksi ajatellaan että kurssilla pääsee pelaamaan pelejä. Sitten kun asiat vähän kirkastuvat tulee alun ihastuminen ja pelillistäminen nähdään ratkaisuna kaikkiin ongelmiin. Lopuksi valkenee (toivottavasti) että pelillistäminen on metodi joka sopii vain joihinkin tilanteisiin, mutta silloin se on kyllä tehokas ja mielekäs tapa saada aikaan toimintaa.

Tärkein asia pelillistämisessä on se, että se on hyödyllistä. Pelit ovat hyödyttömiä ja siksi ne ovat hauskoja. Pelillistämisessä halutaan saada aikaan jotain hyödyllistä, esimerkiksi oppimista. Tämä fokus katoaa usein, kun upotaan itse prosessiin ja luodaan systeemiä.

Työskentelin eräässä kehityshankkeessa, jossa tarkoituksena oli parantaa työntekijöiden tietoisuutta yhdestä prosessista. Tutkimme kahta vaihtoehtoa: ensimmäinen oli sisäiseen verkkoon suunniteltu peli, jossa pelaajat voisivat oppia pinnallista tietoa prosessista hyvinkin tehokkaasta. Toinen oli lautapeli, jossa prosessi sisäistettäisiin eri näkökulmista. Tein tietoisen valinnan, että jälkimmäinen vaihtoehto ansaitsisi sen, että puollustaisin sitä loppuun asti – se oli näet erittäin monimutkainen ratkaisu. Hankkeen johtaja kuitenkin argumentoi lautapelin kumoon sillä perusteella, että peli ei olisi hyödyllinen tässä tilanteessa. Olin hyvin tyytyväinen siitä, että hän oli sisäistänyt asian. Koulutuksella oli ollut merkitystä.

 

Loppuvuonna ja vuona 2017 aion käsitellä ensiksikin erilaisia esimerkkejä pelillistämisestä, toiseksi millaisia haasteita yrityskulttuuri tuo pelillistämiselle ja kolmanneksi millaisia vaatimuksia pelillistäminen tuo IT-järjestelmille.

Kommentit

kommenttia

Tekijästä Kaikki kirjoitukset

Juhani Vuoti

Juhani Vuoti

Olen Nokia Networksissä työskentelevä humanisti-insinööri-konsultti. Opintojen lomassa kiinnostuin motivoinnista, peleistä ja pelillistämisestä. Jouduin kaivautumaan pelaamisen olemukseen biologiassa, psykologiassa ja filosofiassa.

Leave a Reply