gamify.fi

Pelaajan fysiologiset ja psykologiset tarpeet

Ulkopuolisesta näkökulmasta leikki tai peli on olemassa vain ajassa ja paikassa, jotka rajautuvat arkitodellisuuden ulkopuolella. Pelitoimintaan on yleensä käytettävissä vain rajallinen aika tai sitä voidaan harjoittaa vain rajatussa paikassa. Kustannukset osallistujalle eivät saa olla arkielämän kannalta liian suuret. Vaikka konkreettiset rajat ovat aika ja paikka, rajojen taustalla ovat ihmisen fysiologiset ja psykologiset tarpeet. Rajojen tarkoitus on pitää ihmisen tärkeimmät tarpeet ensisijaisena ja leikkiminen tai pelaaminen vasta toissijaisena. Äärimmäisessä tapauksessa rajat saattavat kadota, ihminen uppoutua pelimaailmaan ja hän voi lakata huolehtimasta tarpeistaan. Silloin pelin merkitykset ovat korvanneet arkitodellisuuden merkitykset.

whistle

Tuomarin vihellys raajaa pelin ja todellisuuden.

Rajat (sekä myös säännöt) vastaavat kysymyksiin, missä ja milloin leikkiä tai peliä harjoitetaan. Näytelmä tapahtuu teatterissa tiettyyn aikaan. Näyttelijöiden alue on näyttämö ja yleisön katsomo. Satu, kasku tai vitsi rajataan todellisuudesta usein sanallisesti tai ilmeillä ja eleillä. Ilmaisuja ovat ”olipa kerran”, ”kerronpa jutun” tai ”oletteko kuulleet tän vitsin”. Rajaus voi tapahtua myös muuttamalla ääntä tai eleitä, niin että kertoja ei ole enää oma itsensä. Uhkapelissä, jossa lyödään vetoa kumpi saa paremman noppien silmäluvun, rajojen määrittely on haasteellisempaa mutta mahdollista. Jokainen kierros on yksi peli. Peli alkaa panoksen sopimisesta ja sitä seuraa molempien noppien heitto sekä viimeisenä voiton jakaminen. Jalkapallossa piirretyt rajat määrittelevät, missä pelataan, ja sen lisäksi tuomari määrää pillinsä avulla, milloin pelataan. Leikin rajat voi havaita lapsen toiminnassa. Leikki vaihtuu nopeasti vakavaan toimintaan, jos esimerkiksi lapsen nälkä kasvaa tarpeeksi suureksi. Lapsi voi leikkiä loputtomiin, jos leikkiminen välillä katkaistaan niin että perustarpeet täyttyvät. Tarpeet rajaavat lapsen leikkiä. Varttuessaan lapsen käytökseen alkaa ilmaantua välittömiin tarpeisiin liittymätöntä käytöstä, joka ei ole leikkiä tai peliä.

“Ihminen pyrkii luonnostaan kasvamaan ja kehittymään sekä yksilönä että osana sosiaalista ryhmää.”
Ihmisen vapaus on keskeistä leikin ja pelin kannalta. Tämä vapauden käsite tarvitsee selvennykseksi teorian ja käsitteet ihmisen tarpeista. Edvard Decin ja Richard Ryanin muotoilema motivaatioteoria, joka huomioi merkittävästi ihmisen vapauden, on itsemääräytymisteoria (Self Determination Theory – myöhemmin SDT). Teoria käsittelee sosiaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisen toimintaan. Sen keskeisiin käsitteisiin kuuluu motivaation jakaminen sisäisiin ja ulkoisiin motivaatioihin. Motivaatiot voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia, mutta tätä jakolinjaa en tässä käsittele. Oli motivaatio tiedostettua tai ei, ihminen aistii sen vaikutuksen toimintaansa pääasiassa tuntemuksina. Toiminta ei välttämättä ole rationaalista, jos sitä arvioidaan suhteessa henkilön hyvään. Se on kuitenkin sitä, jos hänen toimintaansa tarkastellaan suhteessa näihin motivaation aiheuttamiin tuntemuksiin. Hänen intentionsa voi olla esimerkiksi vähentää ahdistusta tai kokea liikunnan tuottamaa nautintoa.

Sisäisen motivaation käsite on tietyin ehdoin, hyvin lähellä leikkiin ja peliin liittyvää vapauden käsitettä – vapauteen leikkiä, joka vaikuttaa ilmenevän luonnostaan sekä ihmisillä että eläimillä. Ihmisillä ja eläimillä fysiologiset tarpeet ovat hyvin samankaltaiset. Ne liittyvät ravintoon ja lisääntymiseen. Nisäkkäillä on voitu havaita myös monimutkaisempia, sosiaalisia käyttäytymismuotoja, jotka tukevat lisääntymistä ja selviytymistä. Ihmisillä sosiaaliseen toimintaan liittyy tarpeita. Yksilön riippuvuus ryhmästä luo jännitteen yksilön ja ryhmän edun välille. Jännite ilmenee ihmisen tarpeissa, jotka ovat fysiologisia ja psykologisia. Tätä jännitettä käsittelen seuraavaksi.

SDT:n mukaan ihmiset ovat kasvusuuntautuneita organismeja, jotka ovat luonnostaan taipuvaisia integroimaan psyykkiset osatekijänsä yhtenäiseksi käsitykseksi itsestään ja yhdistämään itsensä osaksi sosiaalisia rakenteita. Ihminen pyrkii luonnostaan kasvamaan ja kehittymään sekä yksilönä että osana sosiaalista ryhmää. Ihmisen luontainen kasvu sekä fysiologisesti että psyykkisesti tapahtuu kasvuympäristön kanssa vuorovaikutuksessa. Jos ravintoa on tarpeeksi, ihmisen keho pääsee kehittymään normaalisti. Samoin, jos psyykkiset tarpeet tulevat tyydytetyiksi, ihmisen psyyke kehittyy normaalisti. Ihmisen psyykelle on olemassa SDT:n mukaan kolme keskeistä tarvetta: kompetenssin saavuttamisen ja osoittamisen tarve, tarve olla autonominen sekä kokea yhteyttä toisten kanssa. Kompetenssi tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että ihmisellä on taipumus vaikuttaa ympäristöönsä ja saavuttaa haluttuja muutoksia siinä. Ihminen tarvitsee kokemusta siitä, että hän ei ole vain olosuhteiden vanki vaan hän voi saada aikaan muutoksia ympäristössään. Autonomia tarkoittaa SDT:ssä vapaata tahtoa. Se on halua määritellä itse oma kokemuksensa ja toimintansa. Se on halua toimia niin, että toiminta on sopusoinnussa itsen kokemisen kanssa. Se ei ole itsenäisyyttä tai individualismia vaan integraation ja vapauden tunnetta. Ihmisellä on myös tarve olla yhteydessä toisiin, rakastaa ja hoivata sekä olla rakastettu ja hoivattu.

Nomad children in Changtang, Ladakh

Tarpeilla on merkitystä pelaamisen kannalta. Nälkäinen ihminen haluaa ensin syödä. Kipeä jalka vaatii ensin hoitoa, ennen kuin voi osallistua peliin. Myös psykologiset tarpeet vaikuttavat pelaamiseen. Ihmisen pitää kokea kompetenssia eli hänen pitää tuntea olevansa kyvykäs osallistuakseen jalkapallon (ei potkupallon) pelaamiseen. Vaikka hän ei olisi jalkapallossa kyvykäs, voi hän ottaa nolatuksi tulemisen riskin. Hän kykenee kestämään epäonnistumisen, jos on päivän mittaan onnistunut muissa asioissa. Samankaltaisesti ihminen voi joustaa myös autonomian ja yhteyden tarpeissaan.

Kommentit

kommenttia

Tekijästä Kaikki kirjoitukset

Juhani Vuoti

Juhani Vuoti

Olen Nokia Networksissä työskentelevä humanisti-insinööri-konsultti. Opintojen lomassa kiinnostuin motivoinnista, peleistä ja pelillistämisestä. Jouduin kaivautumaan pelaamisen olemukseen biologiassa, psykologiassa ja filosofiassa.

Leave a Reply