gamify.fi

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio

Ihminen on kasvusuuntautunut organismi, kuten kaikki elämä maapallolla. Ihminen kehittyy luontaisesti silloin, jos hänen fysiologiset ja psykologiset tarpeet täyttyvät. Esimerkiksi puun elämä ja kasvu on samankaltaista. Jos saatavilla on riittävästi ravinteita, vettä ja valoa, puu selviytyy eikä kuihdu. Mutta jos puulla on näitä enemmän kuin tarpeeksi, se kasvaa. Samoin on ihmisellä. Ihminen on kyllä sisäisesti motivoitunut tyydyttämään tarpeensa, mutta siinä kyse on selviytymisestä. Ihmisen kohdalla kun puhutaan sisäisestä motivaatiosta, viitataan toimintaan, joka on itsessään kiinnostavaa, ja joka puolestaan johtaa psyykkiseen kasvuun. Silloin hänen tarpeensa on kuitenkin vähintään tulleet täyttyneeksi.

“Leikki ja pelaaminen ovat luontaista, sisäisestä motivaatiosta tapahtuvaa toimintaa, joka kuitenkin onnistuu ainoastaan jos tarpeet ovat tyydyttyneet.”

Sisäisestä motivaatiosta kumpuava toiminta on tyypillisesti optimaalisen haastavaa – ihmisen kyvyt ja toiminnan vaikeustaso ovat juuri sopivassa suhteessa. Tällainen toiminta edellyttää kuitenkin kokemusta tarpeiden tyydytyksestä, erityisesti kompetenssin ja autonomian kokemuksia. Tyydytys on kuin ravinneainetta kasvulle. Teorian mukaan houkutus häntä itseään kiinnostavaa toimintaa kohtaan kasvaa tai vähenee sen mukaan kuinka tyydyttyneeksi ihminen kokee kompetenssin ja autonomian tarpeensa. Sisäisestä motivaatiosta tapahtuva toiminta ei ole välttämättä näitä kolmea tarvetta (myös yhteyden kokemisen tarve) täyttävää toimintaa, eikä näiden tarpeiden tyydyttämiseen suuntaava toiminta välttämättä tapahdu sisäisestä motivaatiosta. Sisäisesti motivoituneelta toiminnalta ei odoteta mitään tiettyä seurausta, kuten tarpeen tyydyttymistä. Kuitenkin toiminta pyrkii ylläpitämään autonomiaa ja kompetenssia. Jos kompetenssin ja autonomian tyydytystä ei tule, toiminta alkaa menettää sisäistä motivaatiotaan ja jossain vaiheessa henkilö lopettaa toimintansa. Perimmäinen syy on silloin se, että kasvuun, joka on sisäisesti motivoituneen toiminnan aikaansaamaa, tarvittavia ”ravinteita” ei ole tarjolla.

Leikki ja pelaaminen ovat luontaista, sisäisestä motivaatiosta tapahtuvaa toimintaa, joka kuitenkin onnistuu ainoastaan jos tarpeet ovat tyydyttyneet. Vapaus leikkiä tai pelata on siten erityisesti autonomian kokemista, mutta myös yleisesti vapautta biologisista ja psykologisista tarpeista sekä ulkoisesta motivaatiosta leikkiä tai pelata omasta, sisäisestä halusta.

Vapaus ei kuitenkaan ole pelissä yksiselitteinen asia, joka joko on tai jota ei ole. Se toteutuu suhteessa kontekstiin. Esimerkiksi lapsi voi leikkiä joko täysin vapautuneesti tai varovasti sen mukaan, millaisessa sosiaalisessa tilanteessa hän on. Hänet on voitu painostaa leikkimään. Hän saattaa pelätä jotain samaan aikaan, kun hän leikkii tai hän voi samasta pelosta lopettaa leikkimisen. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että lapset keskeyttivät takaa-ajoleikin tietyissä tilanteissa. Jos lapsi leikkii pitkän aikaa, hän saattaa unohtaa, että kyseessä on leikki, ja hän saattaa luulla aikuisen jahtaavan häntä oikeasti. Jos leikin ulkopuolella tapahtuu jotain, jota ei pystynyt tulkitsemaan, onko se vaarallista vai ei, leikki keskeytyi ja lapset riensivät ottamaan selvää mistä oli kysymys.

Suhteellinen vapaus leikkiä tai pelata voidaan esittää akselilla sisäinen – ulkoinen motivaatio. Leikin ja pelaamisen motivaatio on luonteeltaan sisäistä. Ulkoinen motivaatio kattaa yksilön ulkopuolella olevat asiat, kuten rahan, tavarat, statuksen ja ylistyssanat. Toleranssi näitä ulkoisia palkkioita kohtaan kasvaa kuitenkin, mitä enemmän niitä saa. Siihen, että palkkio on tyydyttävä, tarvitaan aina enemmän ja enemmän. Sisäinen tai luontainen palkinto tarkoittaa sitä, että henkilö kokee teon synnyttävän jonkin tunteen, joka on itsessään palkitseva.

Tarpeiden tyydytys

Aiemmin mainitsemani tarveteorian mukaan ihmisen saa toimimaan psykologiset ja fysiologiset tarpeet. SDT:ssä perimmäinen syy on se, että ihminen on kasvusuuntautunut organismi. Ihminen pyrkii sellaiseen asiaintilaan, että hänen sekä hänen jälkeläistensä kasvu psykofysiologisena olentona olisi turvattu (kuviossa) nuolet suuntaavat ylös tarpeisiin). Jos ihminen elää kontekstissa, missä fysiologiset ja psykologiset tarpeet on turvattu, hänen motivaatioidensa ei välttämättä tarvitse liittyä tarpeisiin mitenkään. Ihminen on silloin tarpeiden suhteen lepotilassa.Ulkoisessa motivaatiossa on usein kyse siitä, että ihminen ei pysty toiminnallaan suoraan saavuttamaan sitä, mitä hän tavoittelee. Hän joutuu etsimään välineitä, joiden avulla tyydyttää tarpeensa. Tällöin puhutaan ulkoisesta motivaatiosta. Esimerkiksi jokin ihmisryhmä voi olla tällainen väline. Ryhmä voi esimerkiksi tyydyttää ihmisen yhteyden tarvetta. Ihmisen psykologinen yhteyden tarve on motivaatio pysyä ryhmässä, mutta samanaikaisesti hän voi joutua tukahduttamaan jonkin toisen tarpeen ja sen motivoivan päämäärän. Ryhmä tai muut olosuhteet luovat ulkoiset motivaatiot ihmiselle, joiden mukaan ihminen toimii. Tarpeiden kannalta rajoittunut tai säädelty ympäristö tekee ulkoisista motivaatioista keskeisemmän motivaation lähteen kuin sisäisestä motivaatiosta. Tämä vähentää erityisesti autonomian tarpeen tyydytystä.


 

Lukemistoa:

Deci, Edward & Ryan, Richard
2000 The ‘what’ and ‘why’ of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry, 11, 227-268. Philadelphia: Routledge, Taylor & Francis Group.

McGonigal, Jane 2011 Reality is Broken. Why games make us better and how they can change the world. London: Jonathan Cape.

Steen, Francis & Owens, Stephanie
2001    Evolution’s Pedagogy: An Adaptationist Model of Pretense and Entertainment. Journal of Cognition & Culture. 2001, Vol. 1 Issue 4, p289. 33p. Leiden: Brill Academic Publishers.

Kommentit

kommenttia

Tekijästä Kaikki kirjoitukset

Juhani Vuoti

Juhani Vuoti

Olen Nokia Networksissä työskentelevä humanisti-insinööri-konsultti. Opintojen lomassa kiinnostuin motivoinnista, peleistä ja pelillistämisestä. Jouduin kaivautumaan pelaamisen olemukseen biologiassa, psykologiassa ja filosofiassa.

Leave a Reply