gamify.fi

Ulkoisen motivaation variaatiot

Ulkoisessa motivaatiossa on usein kyse siitä, että ihminen ei pysty toiminnallaan suoraan saavuttamaan sitä, mitä hän tavoittelee. Hän joutuu etsimään välineitä, joiden avulla tyydyttää tarpeensa. Tällöin puhutaan ulkoisesta motivaatiosta. Esimerkiksi jokin ihmisryhmä voi olla tällainen väline. Ryhmä voi esimerkiksi tyydyttää ihmisen yhteyden tarvetta. Ihmisen psykologinen yhteyden tarve antaa motivaation pysyä ryhmässä, mutta samanaikaisesti hän voi joutua tukahduttamaan jonkin toisen tarpeen. Ryhmä tai muut olosuhteet luovat ulkoiset motivaatiot ihmiselle, joiden mukaan ihminen toimii. Tarpeiden kannalta rajoittunut tai säädelty ympäristö tekee ulkoisista motivaatioista keskeisemmän motivaation lähteen kuin sisäisestä motivaatiosta. Tämä vähentää erityisesti autonomian tarpeen tyydytystä.

“Sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, että toiminta tuottaa itsessään motivaation toiminnalle. Toimija, eläin tai ihminen, saa itse toiminnasta nautintoa, iloa tai tyydytystä.”

Edward Decin ja Richard Ryanin kehittämässä orgaaninen integraatioteoria (organismic integration theory, myöhemmin OIT) jakaa motivaation kuuteen eri tyyppiin. Teorian avulla päästään SDT:n mustavalkoisesta asetelmasta. Vaikka SDT:ssä sekä OIT:ssä ei voida laskea erityyppisten motivaatioiden suhdetta, voidaan niiden vaikutusta pohtia eri tilanteissa. Leikin ja pelin kannalta näitä tapauksia ovat pelin aloittaminen, ylläpitäminen ja lopettaminen. Leikkimistä tai pelaamista voi tarkastella aikaisemmin mainittujen uppoutumisen ja esittämisen näkökulmista. Seuraavaksi käyn läpi pelaamista ja pelaamiseen uppoutumista, joka on kuvattu myös kuviossa.

KUVIO. Motivaation eri tyypit ja uppoutumisen mahdollisuus niissä.4

KUVIO. Motivaation eri tyypit ja uppoutumisen mahdollisuus niissä.4

Sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, että toiminta tuottaa itsessään motivaation toiminnalle. Toimija, eläin tai ihminen, saa itse toiminnasta nautintoa, iloa tai tyydytystä. Toiminnan säätely tapahtuu täysin sisäisesti. Toimija ohjautuu automaattisesti niin, että hän pyrkii kohti toiminnan päämäärää. Teoilla, joilla on sisäinen motivaatio, tavoitellaan jotain tiettyä tunnetilaa. Tällainen toiminta on tyypillistä leikeissä ja peleissä.

Orgaanisessa integraatioteoriassa amotivaatio on tila, jossa henkilöllä ei ole motivaatiota. Hän ei voi silloin säädellä omaa toimintaansa. Hän on täysin toimeton tai toimii ilman intentiota tai tahtoa. Henkilö kokee toiminnan merkityksettömäksi tai arvottomaksi, tuntee olevansa kyvytön suoriutumaan siitä tai hän ei odota sen tuottavan toivottua lopputulosta. Amotivaatio estää näin leikin ja pelin mahdollisuuden.

Yksilön autonomia vaihtelee täyden autonomian ja sen puuttumisen välillä. Toimiessaan sisäisestä motivaatiosta käsin henkilö toimii autonomisesti. Jos toiminta tapahtuu amotivaatiossa, henkilöllä ei ole lainkaan autonomiaa. Näiden kahden ääripään välissä on ulkoisesta motivaatiosta kumpuavaa toimintaa. Sen kaltainen toiminta on suhteellisen autonomista. Peliin uppoutumisen kannalta näillä on merkitystä. Ulkoisella motivaatiolla on taipumus korvata sisäinen motivaatio. Siksi uppoutuminen leikkiin tai peliin saattaa estyä, jos ulkoinen motivaatio kasvaa liian suureksi. Toisaalta ulkoinen motivaatio saattaa auttaa oppimaan jonkin toiminnan niin, että se alkaa tuottaa sisäistä motivaatiota.

Seuraavissa kirjoituksissa tulen käsittelemään miten eri tavoin ulkoinen motivaatio voidaan jakaa ja sitä, miten eri tyyppiset motivaatiot vaikuttavat ihmisen kykyyn uppoutua peliin ja pelimaailmaan.

____________________________________________________________________________________________________

Luettavaa: http://www.selfdeterminationtheory.org/theory/

Kommentit

kommenttia

Tekijästä Kaikki kirjoitukset

Juhani Vuoti

Juhani Vuoti

Olen Nokia Networksissä työskentelevä humanisti-insinööri-konsultti. Opintojen lomassa kiinnostuin motivoinnista, peleistä ja pelillistämisestä. Jouduin kaivautumaan pelaamisen olemukseen biologiassa, psykologiassa ja filosofiassa.

Leave a Reply